Asettautuminen Suomeen on suuri elämänmuutos

Asettautuminen Suomeen on suuri elämänmuutos

31.7.2023

Kansainvälisen työntekijän maahantulo ja asettautuminen Suomeen on suuri elämänmuutos.  Työlupaprosessiin menee oma aikansa, mutta asettautuminen ja sopeutuminen Suomeen vasta ratkaisevat, kuinka menestyksekkäästi rekrytoinnissa on onnistuttu. Tiivis vuorovaikutus ja säännölliset keskustelut sujuvoittavat keskinäistä yhteistyötä. 

Kun rekytointiprosessissa ollaan jo näin pitkällä, ethän työnantajana halua, että mikään menee mönkään. Mitä työnantajan kannattaakin huomioida kansainvälisen osaajan asettautumisessa? 

TYÖLUPAPROSESSI

Kun työsopimukseen on päästy, kannattaa työsopimus laatia kielellä, jonka työntekijä ymmärtää. Seuraavaksi kannattaa välittömästi käynnistää työlupaprosessi. Työnantajan on äärimmäisen tärkeää perehtyä ja ymmärtää työlupaan ja byrokratiaan liittyvä prosessi kokonaisuudessaan. Työnantajan velvollisuutena on nimittäin varmistaa, että työntekijällä on työlupa kunnossa. Se, kauan tähän voi olettaa menevän aikaa, riippuu täysin Maahanmuuttoviraston (Migri) käsittelyajasta ja ajanvarauksen jonotilanteesta. Keväällä 2023 Migrin arvio ensimmäiseen työntekijän oleskelulupaan (TTOL) on kolme kuukautta.

Vaikka työntekijällä olisikin jo työlupa kunnossa (esim. tilapäisen suojelun perusteella), täytyy työnantajan rekisteröidä ulkomaalainen työntekijä Enter Finland -palvelussa. Enter Finland on sähköinen järjestelmä, jossa voi hoitaa kaikki työlupaan liittyvät niin työnantaja- kuin työntekijäasiat. Nämä voi hoitaa myös paperisena, mutta sähköisesti se on edullisempaa ja nopeampaa.  

Kansainvälisen työntekijän rekrytointiin liittyy aina kustannuksia, joiden jakamisesta työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään. Kustannuksia tulee matkustamisesta (esim. työluvan tunnistautuminen sekä Suomeen ja paikkakunnalle tulo), itse työluvasta sekä alkuun pääsemisestä ennen kuin ensimmäistäkään palkkaa työntekijä on saanut. Lähtökohtaisesti työntekijä hoitaa itse kaikki kustannukset maahantuloon liittyen. Työnantajalla on kuitenkin mahdollisuus joko jättää työntekijä oman onnensa nojaan tai auttaa työntekijää maahantuloprosessissa tai jopa osallistua kustannusten jakamiseen. 


TUKEA ASETTAUTUMISEEN

Työnantajamielikuvalla on ratkaiseva rooli työntekijän asettautumisessa Suomeen. Työnantaja voi tarjota apua asunnon etsinnässä, vuokrasopimuksen tekemisessä tai asumiskustannuksissa sekä matkustuksen järjestymisessä (esim. katsoa sopivat juna-aikataulut). Lisäksi voi käydä läpi verokortin hankkimista, pankkitilin avaamista, paikallisten palveluiden löytymistä yms. asioista. Tällöin työntekijälle tulee olo, että on helppo ja mukava tulla Suomeen töihin. Ja vaikka työnantaja ei näistä asioista perillä olisikaan, vähintäänkin hän tietää, mihin ohjata työntekijä ja mistä hän saa apua. Moni ulkomailta tuleva on tottunut siihen, että joku muu hoitaa nämä asiat hänen puolestaan, ja siihen voidaan käyttää vastuuttomiakin keinoja. 

Perehdytyksessä moni meille yksinkertainen asia, voi olla ulkomaille tulevalta aivan vierasta. Työntekijälle voi olla häpeällistä myöntää, jos hän ei jotain asiaa ymmärrä. Hyvä kikka onkin, että ohjeistuksen kerrottuaan työnantajan edustaja pyytää työntekijää selittämään hänelle kuulemansa, jotta työohjeet tulevat selviksi.

Työnantaja voi edistää kansainvälisen työntekijän kotoutumista auttamalla häntä kieli- ja kulttuuripalveluiden piiriin, jotta työntekijä oppii ymmärtämään suomalaista työkulttuuria, välttyy kulttuurisilta väärinkäsityksiltä sekä integroituu paremmin työyhteisöön. Järjestämällä tapaamisia muiden työntekijöiden kanssa ja suosittelemalla paikallisia tapahtumia työntekijää autetaan luomaan kontakteja ja integroitumaan paikalliseen työympäristöön.

Jos kansainvälinen työntekijä muuttaa perheensä kanssa Suomeen, työnantaja voi tarjota apua perheenjäsenten tarvitsemien palveluiden löytämisessä, kuten koulujen, päiväkotien ja terveydenhuollon palveluiden osalta. Tämä auttaa perhettä sopeutumaan uuteen ympäristöön ja tukee työntekijän työskentelyä.

SUURI ELÄMÄNMUUTOS

Asettautuminen Suomeen on kansainväliselle työntekijälle suuri elämänmuutos, joka ottaa aikaa. Ulkomailta Suomeen muuttava tarvitsee tukea työssä aloittamisen jälkeen usein enemmän kuin mihin olemme saattaneet tottua. Työntekijän tulee olla tyytyväinen uuteen työhönsä ja viihtyä ympäristössä, jos tavoitellaan pitkäaikaista työsuhdetta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että myös työajan ulkopuolella on hyvä muistaa huomioida hakijan kokema suuri elämänmuutos.  

Kun tehdään päätös lähteä ulkomaille töihin, on motivaatio työtä kohtaan pääsääntöisesti korkealla. Harva tekee tällaista päätöstä hetken mielijohteessa, vaan asiaa on pohdittu ja puntaroitu huolella. Emme ole vielä kertaakaan kuulleet, että kansainvälinen osaaja olisi kahden viikon työskentelyn jälkeen irtisanoutunut ja perustellut syyksi sen, että ei nyt vain ollut minun juttuni.  

Huomioimalla nämä näkökohdat työnantaja voi auttaa kansainvälistä osaajaa asettumaan Suomeen sujuvasti ja tuntemaan olonsa tervetulleeksi uudessa ympäristössään. Ja kun ollaan jo tässä vaiheessa rekrytointiprosessia, olet työnantajanakin käyttänyt jo hurjan määrän aikaa ja vaivaa rekrytointiprosessiin. Haluathan siis sinäkin, että työntekijä on tyytyväinen työhönsä ja elämäänsä Suomessa?  

 

Tämä on viimeinen osa Kansainväliset osaajat -blogisarjaamme. Ensimmäinen osa on luettavissa täältä, toinen osa täältä ja kolmas osa täältä. Blogisarja on osa Täsmäratkaisut mikro- ja pk-yritysten kansainväliseen rekrytointiin -palvelua, joka puolestaan on osa Lapin ELY-keskuksen koordinoimaa ESR-rahoitteista Hyvä työpaikka Lapissa -hanketta.

Täsmäratkaisut mikro- ja pk-yritysten kansainväliseen rekrytointiin -palvelun logot

Kausitöihin tulevat kolmansien maiden kansalaiset 

Kolmansien maiden maista Suomeen töihin tuleminen vaatii eniten ”paperityötä” ja huomioita myös työnantajalta. 

Varmista vanhojen työntekijöiden paluu

  • Kannattaa jättää jälkeensä suurlähettiläitä, jotka kertovat toisille työpaikasta hyvää ja helpottavat uusien työntekijöiden saamista. Työvoimavoittoisessa kausityössä vaihtuvuutta on joka tapauksessa jonkin verran.
  • Suunnittele, varaudu ja valmistaudu erilaisiin tilanteisiin ja tee rekrytointia monipuolisesti. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet kausityövoimamme haavoittuvaisuuden. 
  • Olemme laatineet kauden loppuun muistion työnantajalle ja työntekijälle (ukrainaksi, venäjäksi, englanniksi) – jälkimmäisessä kysytään kiinnostusta palata seuraavalle kaudelle. 
  • Mahdollista työntekijöille kausityöluvan haku ilman välittäjää – auta ja/tai hyödynnä esimerkiksi kokoamiamme ja kääntämiämme ohjeita eri lupien hakuun ja vastaa työnhakijoiden yhteydenottoihin. 

Uusien työntekijöiden rekrytointi

  • Kun käytät rekrytointi- tai henkilöstöpalveluita, käytä vain asianmukaisia ja laillisesti toimivia tahoja. 
  • Maksun periminen työntekijältä työnvälityksestä tai työpaikasta on Suomessa kiellettyä. Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista auttaa tunnistamaan riskejä.
  • Miten varmistat, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat? Kuinka kauan yritys on ollut olemassa, keitä sen taustahenkilöt ovat? Onko yrityksen toiminnassa ollut ongelmia aiemmin? Miten he löytävät ja rekrytoivat työntekijät? 
  • Suomalaiset henkilöstöpalveluyritykset auttavat myös kolmansista maista rekrytoitaessa. 
  • Kausityöntekijä voi olla myös vuokratyöntekijä – käyttäjäyrityksen tiedot ilmoitetaan tässäkin tapauksessa työlupaa haettaessa Maahanmuuttovirastoon.

Työlupahakemukset (kausityötodistus, kausityöoleskelulupa) kannattaa tehdä sähköisesti  Enter Finland -järjestelmässä. Katso aina viimeisimmät ohjeet ja käytettävät lomakkeet Maahanmuuttoviraston (tai edustuston, jos viisumi) sivulta. Kattavat ohjeet kausityöntekijän työnantajalle Maahanmuuttoviraston sivuilla. Viisumien hausta (sekä oleskekelulupiin liittyvästä asioinnista lähtömaissa)  lisätietoa kunkin Suomen edustuston sivuilta. 

Työnantajana sinulla on velvollisuus säilyttää työntekijän tiedot neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen ja toimittaa tieto ulkomaisesta työntekijästä TE-toimistolle. Ilmoituksen voi tehdä myös työnantajan Enter Finlandissa.

Ukrainan sotaa pakenevien työllistämisen toimia on koottu omalle sivulleen  

Kotimaisen työvoiman rekrytointi

  • Työnantajan positiivinen näkyvyys vauhdittaa kotimaan rekrytointia. Kannattaa panostaa informatiiviseen työpaikkailmoitukseen eri kanavissa, mutta myös työnantajakuvan rakentamiseen ja tilan markkinointiin ympäri vuoden. Tästä on hyötyä rekrytoi työntekijöitä mistä maasta tai millä tavoilla tahansa. Voit hankkia myös maksullista mainontaa some-kanavissa, pienelläkin panoksella tavoittaa jo suuren määrän valikoituja silmäpareja. 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä opiskelijoille tai koululaisille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut) sekä kertoa työpaikoista esim. Facebookissa paikallisissa ryhmissä (”puskaradiot”), tilan omilla Facebook- ja nettisivuilla, Instagramissa. 

  • Voit hankkia mainostilaa myös esimerkiksi opiskelijoiden käyttämästä Frank-sovelluksesta jos tilalla on tarjolla majoitusta ja etsit laajemmin kuin vain paikallisia tekijöitä. Sovellus tavoittaa yli 100 000 opiskelijaa.
 
  • Oppilaitosyhteistyötä on hyvä pohtia myös pitkäjänteisesti tarjoamalla työssäoppimis- ja oppisopimusmahdollisuuksia nuorille. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös lyhyt- ja kesäoppisopimuksella. Huomioi myös esimerkiksi markkinointiosaamisen mahdollisuudet, opinnäytetöinä tai kesätyönä alaa opiskelevalle nuorelle. Nuori voi tuottaa sisältöä tilalta esimerkiksi osana myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä.
 
  • Suomessa on toimialoja, joiden työntekijät ovat lomautettuja kesäisin (esimerkiksi koulujen kiinteistöhuolto, keittiöhenkilökunta). Mieti yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimijoiden kuin muun muassa ISS kanssa.
 
  • Osa talvisesongin työntekijöistä siirtyy pohjoisesta muualle Suomeen kesäksi töihin. Yhteistyö Pohjois-Suomen työnantajien kanssa sekä luonnollisesti eri tuotantosuuntia edustavien tilojen välillä, paikkakunnalla ja/tai eri alueiden välillä.
 
  • Eläkeläiset ja osatyökykyiset muodostavat myös pitkälti käyttämättömän voimavaran maaseudun eri tehtäviin kuten esimerkiksi asiakaspalveluun.
 
  • Osatyökykyisten palkkaamisen tueksi voit saada työolosuhteiden järjestelytukea (linkki vie Työmarkkinatorille, siellä Monimuotoinen työyhteisö -otsikon alla lisätietoa >). 
 
  • Varmista avainpelaajien saatavuutta kasvattamalla kotimaisista työntekijöistä esimerkiksi työnjohtajia, kymppejä, kausityöhön.
 

 

EU- ja ETA-maiden kansalaiset 

  • EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa.
  • EU-kansalaisten, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa, jos oleskelu Suomessa kestää yli 3 kuukautta.
  • Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröidä oleskelunsa maistraatissa.

EURES (European Employment Services) on kattava eurooppalainen yhteistyöverkosto ja laadukas julkinen palvelu, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat helpommin koko Euroopan alueella. Palvelu auttaa rekrytoinnissa Euroopasta. EURES-palvelu on maksutonta, palveluneuvojat työskentelevät TE-palveluissa. 

EURES järjestää rekrytointitapahtumia verkossa sekä paikan päällä eri maissa, joihin osallistumista kannattaa harkita. Esimerkiksi European Job Day -verkkotapahtumissa tavoitat tuhansia työnhakijoita eri maista. Oman TE-toimistosi EURES-neuvoja kertoo mielellään lisää. 

 Voit palkata myös ulkomaisen harjoittelijan (EU-maat, oppilaitosyhteistyö).

Työpaikoista voi ilmoittaa myös eri maiden rekrytointisivustoilla ja some-ryhmissä, itse tai rekrytointipalveluiden avulla (missä maassa ja kanavissa sovitte työpaikkaa ilmoitettavan). Lisätietoja EURES-palvelusta sekä linkkejä esimerkiksi eri Facebook-ryhmiin sivulla (jolla olet juuri, klikkaa tämä laatikko kiinni). 

Suomessa olevat ulkomaalaiset 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä Suomessa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut). Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä ansiotyötä rajallisesti, kun oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta. Töitä voi tehdä 30 tuntia viikossa. Työnteko voi ylittyä joinakin viikkoina, kunhan se on vuoden lopussa keskimäärin 30 tuntia viikossa. Tähän tuli muutos 5/2022. Lue lisää
  • Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien rekrytoinnissa ota muun rekrymarkkinoinnin rinnalla yhteyttä esimerkiksi vastaanottokeskukseen tai StartUp Refugees-organisaatioon. Startup Refugeesin työnvälitys ja muut palvelut ovat työnantajalle maksuttomia. Järjestö tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ympäri Suomea.

  • Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme tai kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

  • Erilaiset oleskeluluvat ja työnteko-oikeus, lue lisää. Tarkista tarvittaessa aina työnteko-oikeus Migrin työnantajien asiakaspalvelusta
  • Tilapäistä suojelua hakeva saa työnteko-oikeuden rekisteröityään tilapäisen suojelun hakemuksensa. Tilapäistä suojelua saavan palkkaaminen, lisätietoa ja ohjeet (esim. palkanmaksuun) Migrin sivuilla

  • Olemme koonneet erilaiset toimet Ukrainan sotaa pakenevien rekrytointiin erilliselle sivulle.  Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut, tilapäistä suojelua saava, voi olla oikeutettu palkkatukeen. Ole yhteydessä TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluihin ennen työsuhteen alkua!