Kausityöntekijät ovat yksi Anttilan tilan yritystoiminnan kulmakivistä

19.9.2022

Ilman kausityöntekijöitä marjatilan yrittäjällä ei olisi myytävää. Kokemäkeläinen Juho Anttila pyrkii siihen, että mahdollisimman moni työntekijä tahtoisi palata seuraavanakin kesänä.

Mehuasemalla tuoksuu elokuisena tiistaiaamuna omena. Asiakkaiden tuomien hedelmien mehustuskausi on juuri alkamassa ja jatkuu pitkälle syksyyn. Tilan omia viljelykasveja ovat herne, vadelma, herukka, karviainen ja saskatoon.  

”Tilan tuotosta kolmekymmentä prosenttia tulee viljelykasvien myynnistä suoraan kuluttajille, tukkuasiakkaille ja marketteihin. Päätoimintaamme on kuitenkin pidemmälle jalostettujen tuotteiden, kuten marjamehujen ja hillojen valmistus ja myynti”, tilan isäntä Juho Anttila kertoo.

Herneen viljely aloitettiin tilalla jo 70-luvun lopulla, ja Juhon isän aikana mukaan tulivat myös marjat. Toisin kuin useimmilla marjatiloilla, Anttilan tilalla ei viljellä lainkaan mansikkaa.

”Tätä valintaa joskus ihmetellään, mutta jos kaikki muut tekevät yhtä asiaa, jonkun kannattaa tehdä jotakin muutakin”, Anttila perustelee.

Marjat jalostetaan Anttilan tilalla muun muassa limonadeiksi. Marjat otettiin alun perin viljelyyn herneen rinnalle työmäärän tasapainottamiseksi, koska pelkän herneen poiminta painottui vain viikonloppuihin sen kysynnän mukaisesti.
Anttilan tilan puoti on kesäaikaan avoinna joka päivä. ”Suoramyynti on silti vain pieni osa kaikesta tilan myynnistä. On selvää, että kuluttajan ostoskärryyn päätyäkseen meidän tuotteitamme on oltava tarjolla tavallisissa ruokakaupoissa”, Juho Anttila sanoo.

EU-kansalaiset kuin suomalaisia

Kesäaikaan Anttilan tila työllistää kolmisenkymmentä kausityöntekijää poimimaan marjoja ja herneitä sekä esimerkiksi punnitsemaan ja etiketöimään satoa. Heistä paikallisia on kymmenkunta, kun taas ulkomailta tulee parikymmentä. Lähtömaita ovat Ukraina, Venäjä, Latvia ja Romania, ja vuosien varrella mukaan on mahtunut myös virolaisia ja puolalaisia. Ensimmäiset venäläiset tulivat tilalle töihin jo 90-luvulla Inkerin Liiton kautta, kun taas kaikki EU-maiden työntekijät ovat löytyneet EURES-verkostosta.

90-luvun päiviin verrattuna rekrytointi on Anttilan mielestä nykyään helppoa, koska työnantaja voi kommunikoida työntekijöiden kanssa suoraan netin kautta.

”Meille tilallisille markkinoidaan ulkomailta ilmaisia työvälityspalveluja, mutta koska Suomen lain mukaan työnantajan pitää maksaa rekrytoinnin kulut, on yhtälö mahdoton.”

Rekrytoinnin kannalta helpoimpia ovat Anttilan mukaan EU-kansalaiset, jotka hän rinnastaa käytännössä kotimaisiin työntekijöihin ­– byrokratiaa ei ole.  ”Sen kun vain sopii päivän, jolloin työt alkavat. Ei tarvita paperisotaa.”

Sujuvuutta työntekoon tuo Anttilan tilalla se, että eri kansallisuudet tekevät ainakin aluksi töitä omissa porukoissaan. Lounastauoilla kohdataan toki myös muualta tulleita.

”Meillä on tänäkin vuonna yhtä aikaa ukrainalaisia ja venäläisiä työntekijöitä. Alussa keskustelimme, että tänne on tultu tekemään töitä eikä puhumaan politiikkaa, ja sen jälkeen olemme pärjänneet hyvin.”

Työntekijät eivät säästökohde

Anttila kokee olevansa ensisijaisesti yrittäjä, vasta toiseksi maanviljelijä. Siinä missä perinteinen maanviljelijä myy satonsa yhdelle tai kahdelle ostajalle ennalta määrättyyn hintaan, Anttila toimii vapaassa markkinassa. Hajauttaminen tuo varmuutta, eikä yhden asiakkaan poistuminen aiheuta toimintaan suurempia muutoksia.

Omenaa mehustetaan Anttilan tilalla kiireisimpään aikaan kolmessa vuorossa. Asiakas voi tuoda omenansa mehuasemalle ilman ajanvarausta.

Yrittäjämalli tarkoittaa myös sitä, että sadonkorjuu eli työntekijät ja toisaalta myynti ovat yrityksen toiminnalle yhtä tärkeät kuin viljelykin.

”Hiljattain eräs kollega pohti, miten saisi pienennettyä työntekijäkustannuksia, mutta minusta ongelmat eivät ratkea sillä. Tavoitteeni on, että samat tekijät haluavat tulla tänne seuraavanakin kesänä.”

Jatkuvuus takaa sen, että uudetkin tekijät oppivat työt nopeasti, koska kokeneemmat neuvovat tuoreempia tulijoita omalla kielellään. Silloin ei haittaa, että kaikki eivät puhu englantia.

Palkka on tärkeä mutta ei Anttilan mukaan riitä motivaatioksi yksinään, vaan asioiden on oltava kauttaaltaan kunnossa. 

Anttilan tilalla työntekijät saavatkin esimerkiksi autoja vapaasti käyttöönsä, ja huolta pidetään myös siitä, että vapaapäivät tulee pidettyä.

”Moni on toki tullut tekemään paljon töitä, mutta ylilyöntejä ei voi sallia, koska liika työn määrä kostautuu jaksamisongelmina.”

Juho Anttilan omaan työnkuvaan kuuluu johtotehtävien lisäksi edelleen myös konkreettisia tuotantotöitä. ”Osaan paremmin kehittää tilan toimintaa, kun tiedän kaikki työn vaiheet myös käytännössä.”

Hyvä palkka ja viihtyisät olot ovat saaneet romanialaisen Popa Rodican palaamaan Anttilan tilalle vuosi toisensa jälkeen

Popa Rodica tuli töihin Anttilan tilalle Kokemäelle ensimmäistä kertaa yksitoista vuotta sitten. Kotimaassaan sairaanhoitajana työskentelevä nainen kertoo, ettei vakituisen työn pieni palkka riitä elämiseen. Silti työvuorot ovat pitkiä, yleensä kaksitoista tuntia päivässä. Niinpä päätös lähteä Suomeen kausitöihin oli helppo.

”Tulen tänne vuosittain töihin kesälomallani 2–2,5 kuukaudeksi. Syksyisin palaan takaisin sairaanhoitajan työhöni”, Rodica kertoo.

Teksti ja kuvat: Jaana Tapio

Rekrytointi Euroopasta -webinaari 21.9.2022

Mikä on EU-ja ETA-maissa toimiva maksuton EURES-palvelu? Entä mistä apua rekrytointiin muista Euroopan maista? Tule kuulolle keskiviikkona 21.9. klo 14-15.

Kausitöihin tulevat kolmansien maiden kansalaiset 

Kolmansien maiden maista Suomeen töihin tuleminen vaatii eniten ”paperityötä” ja huomioita myös työnantajalta. 

Varmista vanhojen työntekijöiden paluu

  • Kannattaa jättää jälkeensä suurlähettiläitä, jotka kertovat toisille työpaikasta hyvää. Samalla on muistettava, että työvoimavoittoisessa kausityössä vaihtuvuutta on joka tapauksessa.
  • Suunnittele, varaudu ja valmistaudu erilaisiin tilanteisiin ja tee rekrytointia monipuolisesti. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet kausityövoimamme haavoittuvaisuuden.
  • Olemme laatineet kauden loppuun muistion työnantajalle ja työntekijälle – jälkimmäisessä kysytään kiinnostusta palata seuraavalle kaudelle. 
  • Mahdollista työntekijöille kausityöluvan haku ilman välittäjää – auta ja/tai hyödynnä kokoamiamme ja kääntämiämme ohjeita eri lupien hakuun >

Uusien työntekijöiden rekrytointi

  • Jos käytät rekrytointi- tai henkilöstöpalveluita, käytä vain asianmukaisia ja laillisesti toimivia tahoja. Miten varmistat, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat? Kuinka kauan yritys on ollut olemassa, keitä sen taustahenkilöt ovat? Onko yrityksen toiminnassa ollut ongelmia aiemmin? Miten he löytävät ja rekrytoivat työntekijät?
  • Väärinkäytösten ilmetessä lopeta yhteistyö. Ota yhteys viranomaisiin. Pidä huolta työntekijöistä; heille ei saa koitua harmia siitä, että he ovat ilmoittaneet epäillyistä väärinkäytöksistä. 
  • Maksun periminen työntekijältä työnvälityksestä tai työpaikasta on Suomessa kiellettyä.
  • Samoin itse rekrytoidessasi (ilmoittaminen eri kanavissa ja maissa), tarkastele yhteydenottoja vastaavasti, etenkin kun sinulle tarjotaan useampia työntekijöitä jonkun toimijan taholta.

Työlupahakemukset kannattaa tehdä sähköisesti  Enter Finland -järjestelmässä. Katso aina viimeisimmät ohjeet ja käytettävät lomakkeet Maahanmuuttoviraston (tai edustuston, jos viisumi) sivulta. Lisätietoa erilaisia kausityöluvista ja hakemisesta> 

Työnantajana sinulla on velvollisuus säilyttää työntekijän tiedot neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen ja toimittaa tieto ulkomaisesta työntekijästä TE-toimistolle. Ilmoituksen voi tehdä myös työnantajan Enter Finlandissa.

Ukrainan sotaa pakenevien työllistämisen toimia on koottu omalle sivulleen 

Kotimaisen työvoiman rekrytointi

  • Työnantajan positiivinen näkyvyys vauhdittaa kotimaan rekrytointia. Kannattaa panostaa informatiiviseen työpaikkailmoitukseen eri kanavissa, mutta myös työnantajamielikuvan rakentamiseen ja tilan markkinointiin ympäri vuoden. Tästä on hyötyä rekrytoi työntekijöitä mistä maasta tai millä tavoilla tahansa. Voit hankkia myös maksullista mainontaa some-kanavissa, pienelläkin panoksella tavoittaa jo suuren määrän valikoituja silmäpareja. 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä opiskelijoille tai koululaisille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut) sekä kertoa työpaikoista esim. Facebookissa paikallisissa ryhmissä (”puskaradiot”), tilan omilla Facebook- ja kotisivuilla. 

  • Kahden viikon mittainen Tutustu työelämään ja tienaa -harjoittelu mahdollistaa kesätyökokemuksen nuorille. Tutustu ja tienaa on suunnattu peruskoululaisille, kymppiluokkalaisille, lukiolaisille ja valmentavassa koulutuksessa oleville. Harjoittelujaksosta maksetaan palkkaa. Lue lisää >

  • Voit hankkia mainostilaa myös esimerkiksi opiskelijoiden käyttämästä Frank-sovelluksesta jos tilalla on tarjolla majoitusta ja etsit laajemmin kuin vain paikallisia tekijöitä. Sovellus tavoittaa yli 100 000 opiskelijaa.

  • Oppilaitosyhteistyötä on hyvä pohtia myös pitkäjänteisesti tarjoamalla työssäoppimis- ja oppisopimusmahdollisuuksia nuorille. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös lyhyt- ja kesäoppisopimuksella. Huomioi myös esimerkiksi markkinointiosaamisen mahdollisuudet, opinnäytetöinä tai kesätyönä alaa opiskelevalle nuorelle. Nuori voi tuottaa sisältöä tilalta esimerkiksi osana myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä. 

  • Suomessa on toimialoja, joiden työntekijät ovat lomautettuja kesäisin (esimerkiksi koulujen kiinteistöhuolto, keittiöhenkilökunta). Mieti yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimijoiden kuin muun muassa ISS kanssa.

  • Osa talvisesongin työntekijöistä siirtyy pohjoisesta muualle Suomeen kesäksi töihin. Yhteistyö Lapin työnantajien kanssa sekä luonnollisesti eri tuotantosuuntia edustavien tilojen välillä, paikkakunnalla ja/tai eri alueiden välillä. 

  • Eläkeläiset ja osatyökykyiset muodostavat myös pitkälti käyttämättömän voimavaran maaseudun eri tehtäviin kuten esimerkiksi asiakaspalveluun. 

  • Osatyökykyisten palkkaamisen tueksi voit saada työolosuhteiden järjestelytukea. Monimuotoinen työyhteisö -otsikon alla lisätietoa > 

  • Varmista avainpelaajien saatavuutta kasvattamalla kotimaisista työntekijöistä esimerkiksi työnjohtajia, kymppejä, kausityöhön.
 

 

EU- ja ETA-maiden kansalaiset 

  • EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa.
  • EU-kansalaisten, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa, jos oleskelu Suomessa kestää yli 3 kuukautta.
  • Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröidä oleskelunsa maistraatissa.

EURES (European Employment Services) on kattava eurooppalainen yhteistyöverkosto ja laadukas julkinen palvelu, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat helpommin koko Euroopan alueella. Palvelu auttaa rekrytoinnissa Euroopasta. EURES-palvelu on maksutonta, palveluneuvojat työskentelevät TE-palveluissa. 

 Voit palkata myös ulkomaisen harjoittelijan (EU-maat, oppilaitosyhteistyö).

Työpaikoista voi ilmoittaa myös eri maiden rekrytointisivustoilla ja some-ryhmissä, itse tai rekrytointipalveluiden avulla (missä maassa ja kanavissa sovitte työpaikkaa ilmoitettavan). 

Suomessa olevat ulkomaalaiset 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä Suomessa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut). Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä ansiotyötä rajallisesti, kun oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta. Töitä voi tehdä 30 tuntia viikossa. Työnteko voi ylittyä joinakin viikkoina, kunhan se on vuoden lopussa keskimäärin 30 tuntia viikossa. Tähän tuli muutos 5/2022. Lue lisää
  • Turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien rekrytoinnissa ota muun työpaikkailmoittamisen rinnalla yhteyttä esimerkiksi vastaanottokeskukseen tai StartUp Refugees-järjestöön. Startup Refugeesin työnvälitys ja muut palvelut ovat työnantajalle maksuttomia. Järjestö tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ympäri Suomea.

  • Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme tai kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta. Tilapäistä suojelua hakeva saa työnteko-oikeuden rekisteröityään tilapäisen suojelun hakemuksensa. 

    Erilaiset oleskeluluvat ja työnteko-oikeus, turvapaikanhakijan palkanmaksu. Lue lisää > 

  • Tarkista tarvittaessa aina työnteko-oikeus Migrin työnantajien asiakaspalvelusta