Alanteen tilalla Paimiossa marjoja kasvatetaan avomaan lisäksi kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa. Monitaitoisimmat tekijät etenevät työssään tilan vastuutehtäviin.
Punainen, muovinen mansikka erottuu tien vieressä hajamielisemmällekin autokuskille. Hyvä maamerkki onkin Alanteen tilalla Paimiossa tarpeen. Vaikka tilan myynnistä vain muutama prosentti tulee itsepoiminnasta, kesäaikaan kävijöitä
houkuttelee paikalle myös tilapuoti sekä tapahtumat, joista viimeisin veti väkeä yli tuhat henkeä.
Volyymit ovat Alanteen tilalla muutenkin suuria. Käsin poimittavien tuotteiden, kuten mansikan, vadelman, karhunvatukan, mustaherukan, mustikan ja herneen viljelyala tilalla on 90 hehtaaria, ja koneella puitavaa löytyy toiset 90.
Kasvihuoneiden ja kasvutunnelien avulla poimintakausi on saatu venytettyä jopa kuuteen kuukauteen.
”Myynnistä noin puolet tapahtuu markettien kautta, toinen puoli omilta suoramyyntipisteiltä. Sesongin ulkopuolella marjojamme myydään kaupoissa pakasteina”, tilan vanhempi isäntä Antti Alanne kertoo.
Antti Alanne toimii tilan hallituksen puheenjohtajana, poika Aarni Alanne on tilan toimitusjohtaja. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2017, mutta käytännössä töitä tehdään yhä yhdessä.
”Meissä yhdistyvät kokemuksen syvä rintaääni ja nuoruuden hulluus”, miehet vitsailevat.
Hajauttaminen kannattaa
Laajat tuotantomäärät tarkoittavat, että tilalla tarvitaan myös paljon osaavaa työvoimaa. Vakituisesti Alanteen tila työllistää kolmisenkymmentä henkeä, minkä lisäksi kasvukaudeksi palkataan vuosittain 170 kausityöntekijää. Heistä suuri osa tulee ulkomailta: Ukrainasta, Vietnamista ja Thaimaasta. Vaatimuksena ulkomailta tulijoille on yleensä englannin kielen taito, koska Alanteet haluavat kommunikoida jokaisen työntekijän kanssa suoraan.
Ulkomailta tulleista suurin osa on ukrainalaisia, jotka ovat Alanteiden mukaan usein moniosaajia.
”Esimerkiksi teknisen koulutuksen saaneesta ihmisestä tulee helposti konekuski. Mikä tahansa taustakoulutus antaa muutenkin valmiuksia oppia uusia asioita”, Antti Alanne sanoo.
Alanteilla on hyviä kokemuksia myös aasialaisista työntekijöistä, joita he luonnehtivat tunnollisiksi. Useampaan eri maahan hajauttaminen jakaa riskiä, jos maailmantilanne tai muut syyt ajaisivat siihen, ettei tietystä maasta jossain vaiheessa enää tulisikaan työntekijöitä.
Ongelmallisemmaksi on sen sijaan muodostunut byrokratia, joka ei ole aina pysynyt marjatilan sesonkien perässä.
”Tänäkin vuonna piti tulla vietnamilaisia, mutta heidän lupapaperinsa seisoivat jonossa ja olivat valmiina vasta heinäkuun lopussa. Lisäksi vietnamilaisen työntekijän oleskelulupa on kallis, 500–600 euroa per henki”, Aarni Alanne kertoo.
Monipuolisuus tuo varmuutta
Alanteet ovat siirtyneet toiminnassaan osittain katettuun tuotantoon, mikä takaa säännöllisemmän ja hallitumman työrytmin. Pitkä kasvukausi ja yhteistyöyritykset ovat myös tuoneet mahdollisuuden vakinaistaa osa työntekijöistä, mikä on tilankin etu.
Talvikuukausina he työskentelevät läheisellä kukkatukkutarhalla, millä saadaan työt riittämään ympäri vuoden.”
Moni kuvittelee, että maataloustöissä pärjää kuka tahansa, mutta tietoa ja taitoa tarvitaan esimerkiksi kastelujärjestelmissä ja kasvihuoneiden johtokyky- ja pH-näytemittauksissa, joilla valvotaan kasvien hyvinvointia”, Aarni Alanne havainnollistaa.
Myös kausityöntekijöiden osalta panostetaan jatkuvuuteen, ja vuosittain heistä onkin uusia vain parikymmentä prosenttia. Uudet tulijat löytyvät puskaradion ja tutun tuttujen kautta.
Työvoiman välittäjiä ei tilalla käytetä.
Välittäjien kanssa ei voi tietää, tulevatko samat henkilöt seuraavanakin vuonna. Edes siihen emme välittäjien kanssa luottaisi, onko töihin tuleva henkilö välttämättä aina sama kuin hakemuksessa”, Antti Alanne pohtii.
Väitteet suomalaisten syrjimisestä työnhaussa Alanteet kumoavat. Tilalle on vuosittain palkattu myös suomalaisia nuoria, mutta ongelmia tulee jo siinä, että nykyinen lomakausi on aivan liian lyhyt tilan työvoimantarpeeseen.
”Suomalaisia palkkaamalla asuntoloiden pyörittäminen ja kunnostaminen jäisi meiltä pois. Usein kuitenkin suomalaisilla koituu ongelmaksi jaksaminen, koska poimiminen on raskasta, fyysistä työtä”, Aarni Alanne tuumaa.
Teksti ja kuvat: Jaana Tapio
Lue lisää henkilöstöön ja työnantajuuteen liittyvistä aiheista
Yritysbrändäyksen työpaja 24.11.2022
Kiinnostaako yhteistyö?
Hankkeen toteuttajat
Hankkeen rahoittajat
