Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista työnantajille on julkaistu

Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista työnantajille on julkaistu

20.4.2022

Maatalous- ja puutarha-alan työnantajille laadittu tarkistuslista antaa konkreettisia keinoja työntekijöiden hyväksikäytön kitkemiseksi.

Mitä työnantajan tulee muistaa, ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä? Mitkä ovat työntekijöiden hyväksikäytön tunnusmerkit ja mitä pitää tehdä, jos ongelmia ilmenee? Näihin kysymyksiin maatalous- ja puutarha-alan työnantajat saavat vastauksia tuoreen tarkistuslistan avulla. Tarkistuslistan toimilla työnantajat voivat ehkäistä työntekijöiden hyväksikäyttöä. Toisaalta lista auttaa työnantajia tunnistamaan mahdolliset varoitusmerkit ja toimimaan niiden perusteella.

Viime aikojen uutisointi on osoittanut, että maatalous- ja puutarha-alan työnantajien on kiinnitettävä huomiota työehtojen toteutumiseen rekrytoitaessa ja työllistettäessä ulkomaista työvoimaa.

Tarkistuslista tuo esiin asioita, jotka tulee huomioida rekrytoinnissa ja perehdytyksessä, miten tunnistaa hyväksikäyttöä, ja mitä tehdä, jos ongelmia ilmenee. Lista kehottaa työnantajat aktiiviseen vuoropuheluun työntekijöiden kanssa sekä keskustelemaan mahdollisten rekrytointiyritysten kanssa vastuullisen toiminnan periaatteista.

Tarkistuslista on laadittu yhteistyössä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin HEUNIn ja maatalous- ja puutarha-alan toimialajärjestöistä koostuvan turvallisen rekrytoinnin toimialatyöryhmän kanssa. HEUNI on useamman vuoden ajan tuottanut työkaluja yrityksille ja julkisille hankintayksiköille työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi.

– Suomessa on vuosien saatossa tullut ilmi ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä eri aloilla, mukaan lukien maataloudessa. Tämä tarkastuslista auttaa työnantajia tunnistamaan ja ennaltaehkäisemään riskejä, sekä puuttumaan hyväksikäyttöön. Tarkistuslistan konkreettisten toimien avulla maatalous- ja puutarhatuottajat voivat varmistaa, että he toimivat vastuullisesti, toteaa HEUNIn vastuullisuusasiantuntija Saara Haapasaari.

– On tärkeää, että kaikki osapuolet levittävät asiasta laajasti tietoa ja vahvistavat työnantajien osaamista ulkomaisen työvoiman vastuullisesta rekrytoinnista. Tarkistuslistan avulla haluamme tukea viljelijöitä yksinkertaisella ja epäbyrokraattisella tavalla vastuullisen rekrytoinnin takaamiseksi. Ratkaisevaa voi joskus olla, että työnantaja osaa kysyä työntekijöiltä oikeat kysymykset ja osaa tunnistaa varoitusmerkit, sanoo Kristel Nybondas, turvallisen rekrytoinnin toimialatyöryhmän puheenjohtaja ja Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja.

Tarkistuslista jaetaan alan työnantajille maatalous- ja puutarha-alan toimialajärjestöjen ja eri toimijoiden kautta. Tarkistuslista julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi toimialajärjestöjen verkkosivuilta. Työryhmässä on mukana Maaseudun työnantajat, SLC, MTK, Kauppapuutarhaliitto, HMLry, Töitä Suomesta.

Liite:
Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista, suomi (pdf)
Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista, ruotsi (pdf)

Lisätietoja:

Kristel Nybondas, turvallisen rekrytoinnin toimialatyöryhmän puheenjohtaja ja Maaseudun Työnantajaliiton MTA:n toimitusjohtaja, puh 040 142 8558

Saara Haapasaari, vastuullisuusasiantuntija, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI, puh 050 476 7855

Lue tiedote:

suomeksi slc.fi
ruotsiksi slc.fi

Kausitöihin tulevat kolmansien maiden kansalaiset 

Kolmansien maiden maista Suomeen töihin tuleminen vaatii eniten ”paperityötä” ja huomioita myös työnantajalta. 

Varmista vanhojen työntekijöiden paluu

  • Kannattaa jättää jälkeensä suurlähettiläitä, jotka kertovat toisille työpaikasta hyvää ja helpottavat uusien työntekijöiden saamista. Työvoimavoittoisessa kausityössä vaihtuvuutta on joka tapauksessa jonkin verran.
  • Suunnittele, varaudu ja valmistaudu erilaisiin tilanteisiin ja tee rekrytointia monipuolisesti. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet kausityövoimamme haavoittuvaisuuden. 
  • Olemme laatineet kauden loppuun muistion työnantajalle ja työntekijälle (ukrainaksi, venäjäksi, englanniksi) – jälkimmäisessä kysytään kiinnostusta palata seuraavalle kaudelle. 
  • Mahdollista työntekijöille kausityöluvan haku ilman välittäjää – auta ja/tai hyödynnä esimerkiksi kokoamiamme ja kääntämiämme ohjeita eri lupien hakuun ja vastaa työnhakijoiden yhteydenottoihin. 

Uusien työntekijöiden rekrytointi

  • Kun käytät rekrytointi- tai henkilöstöpalveluita, käytä vain asianmukaisia ja laillisesti toimivia tahoja. 
  • Maksun periminen työntekijältä työnvälityksestä tai työpaikasta on Suomessa kiellettyä. Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista auttaa tunnistamaan riskejä.
  • Miten varmistat, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat? Kuinka kauan yritys on ollut olemassa, keitä sen taustahenkilöt ovat? Onko yrityksen toiminnassa ollut ongelmia aiemmin? Miten he löytävät ja rekrytoivat työntekijät? 
  • Suomalaiset henkilöstöpalveluyritykset auttavat myös kolmansista maista rekrytoitaessa. 
  • Kausityöntekijä voi olla myös vuokratyöntekijä – käyttäjäyrityksen tiedot ilmoitetaan tässäkin tapauksessa työlupaa haettaessa Maahanmuuttovirastoon.

Työlupahakemukset (kausityötodistus, kausityöoleskelulupa) kannattaa tehdä sähköisesti  Enter Finland -järjestelmässä. Katso aina viimeisimmät ohjeet ja käytettävät lomakkeet Maahanmuuttoviraston (tai edustuston, jos viisumi) sivulta. Kattavat ohjeet kausityöntekijän työnantajalle Maahanmuuttoviraston sivuilla. Viisumien hausta (sekä oleskekelulupiin liittyvästä asioinnista lähtömaissa)  lisätietoa kunkin Suomen edustuston sivuilta. 

Työnantajana sinulla on velvollisuus säilyttää työntekijän tiedot neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen ja toimittaa tieto ulkomaisesta työntekijästä TE-toimistolle. Ilmoituksen voi tehdä myös työnantajan Enter Finlandissa.

Ukrainan sotaa pakenevien työllistämisen toimia on koottu omalle sivulleen  

Kotimaisen työvoiman rekrytointi

  • Työnantajan positiivinen näkyvyys vauhdittaa kotimaan rekrytointia. Kannattaa panostaa informatiiviseen työpaikkailmoitukseen eri kanavissa, mutta myös työnantajakuvan rakentamiseen ja tilan markkinointiin ympäri vuoden. Tästä on hyötyä rekrytoi työntekijöitä mistä maasta tai millä tavoilla tahansa. Voit hankkia myös maksullista mainontaa some-kanavissa, pienelläkin panoksella tavoittaa jo suuren määrän valikoituja silmäpareja. 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä opiskelijoille tai koululaisille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut) sekä kertoa työpaikoista esim. Facebookissa paikallisissa ryhmissä (”puskaradiot”), tilan omilla Facebook- ja nettisivuilla, Instagramissa. 

  • Voit hankkia mainostilaa myös esimerkiksi opiskelijoiden käyttämästä Frank-sovelluksesta jos tilalla on tarjolla majoitusta ja etsit laajemmin kuin vain paikallisia tekijöitä. Sovellus tavoittaa yli 100 000 opiskelijaa.
 
  • Oppilaitosyhteistyötä on hyvä pohtia myös pitkäjänteisesti tarjoamalla työssäoppimis- ja oppisopimusmahdollisuuksia nuorille. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös lyhyt- ja kesäoppisopimuksella. Huomioi myös esimerkiksi markkinointiosaamisen mahdollisuudet, opinnäytetöinä tai kesätyönä alaa opiskelevalle nuorelle. Nuori voi tuottaa sisältöä tilalta esimerkiksi osana myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä.
 
  • Suomessa on toimialoja, joiden työntekijät ovat lomautettuja kesäisin (esimerkiksi koulujen kiinteistöhuolto, keittiöhenkilökunta). Mieti yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimijoiden kuin muun muassa ISS kanssa.
 
  • Osa talvisesongin työntekijöistä siirtyy pohjoisesta muualle Suomeen kesäksi töihin. Yhteistyö Pohjois-Suomen työnantajien kanssa sekä luonnollisesti eri tuotantosuuntia edustavien tilojen välillä, paikkakunnalla ja/tai eri alueiden välillä.
 
  • Eläkeläiset ja osatyökykyiset muodostavat myös pitkälti käyttämättömän voimavaran maaseudun eri tehtäviin kuten esimerkiksi asiakaspalveluun.
 
  • Osatyökykyisten palkkaamisen tueksi voit saada työolosuhteiden järjestelytukea (linkki vie Työmarkkinatorille, siellä Monimuotoinen työyhteisö -otsikon alla lisätietoa >). 
 
  • Varmista avainpelaajien saatavuutta kasvattamalla kotimaisista työntekijöistä esimerkiksi työnjohtajia, kymppejä, kausityöhön.
 

 

EU- ja ETA-maiden kansalaiset 

  • EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa.
  • EU-kansalaisten, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa, jos oleskelu Suomessa kestää yli 3 kuukautta.
  • Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröidä oleskelunsa maistraatissa.

EURES (European Employment Services) on kattava eurooppalainen yhteistyöverkosto ja laadukas julkinen palvelu, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat helpommin koko Euroopan alueella. Palvelu auttaa rekrytoinnissa Euroopasta. EURES-palvelu on maksutonta, palveluneuvojat työskentelevät TE-palveluissa. 

EURES järjestää rekrytointitapahtumia verkossa sekä paikan päällä eri maissa, joihin osallistumista kannattaa harkita. Esimerkiksi European Job Day -verkkotapahtumissa tavoitat tuhansia työnhakijoita eri maista. Oman TE-toimistosi EURES-neuvoja kertoo mielellään lisää. 

 Voit palkata myös ulkomaisen harjoittelijan (EU-maat, oppilaitosyhteistyö).

Työpaikoista voi ilmoittaa myös eri maiden rekrytointisivustoilla ja some-ryhmissä, itse tai rekrytointipalveluiden avulla (missä maassa ja kanavissa sovitte työpaikkaa ilmoitettavan). Lisätietoja EURES-palvelusta sekä linkkejä esimerkiksi eri Facebook-ryhmiin sivulla (jolla olet juuri, klikkaa tämä laatikko kiinni). 

Suomessa olevat ulkomaalaiset 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä Suomessa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut). Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä ansiotyötä rajallisesti, kun oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta. Töitä voi tehdä 30 tuntia viikossa. Työnteko voi ylittyä joinakin viikkoina, kunhan se on vuoden lopussa keskimäärin 30 tuntia viikossa. Tähän tuli muutos 5/2022. Lue lisää
  • Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien rekrytoinnissa ota muun rekrymarkkinoinnin rinnalla yhteyttä esimerkiksi vastaanottokeskukseen tai StartUp Refugees-organisaatioon. Startup Refugeesin työnvälitys ja muut palvelut ovat työnantajalle maksuttomia. Järjestö tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ympäri Suomea.

  • Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme tai kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

  • Erilaiset oleskeluluvat ja työnteko-oikeus, lue lisää. Tarkista tarvittaessa aina työnteko-oikeus Migrin työnantajien asiakaspalvelusta
  • Tilapäistä suojelua hakeva saa työnteko-oikeuden rekisteröityään tilapäisen suojelun hakemuksensa. Tilapäistä suojelua saavan palkkaaminen, lisätietoa ja ohjeet (esim. palkanmaksuun) Migrin sivuilla

  • Olemme koonneet erilaiset toimet Ukrainan sotaa pakenevien rekrytointiin erilliselle sivulle.  Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut, tilapäistä suojelua saava, voi olla oikeutettu palkkatukeen. Ole yhteydessä TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluihin ennen työsuhteen alkua!