Osallistavaa keskustelua työyhteisöihin Erätauon avulla

Osallistavaa keskustelua työyhteisöihin Erätauon avulla

28.8.2024

Oletko sinä jo kuullut Erätauosta? Erätauko-menetelmä on suomalaisen Sitran vuosina 2016-2019 kehittämä keskustelumenetelmä, joka on suunniteltu tukemaan avointa, rakentavaa ja osallistavaa keskustelua eri yhteisöissä. Menetelmän perusajatuksena on tarjota turvallinen ja kunnioittava tila, jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat ajatuksensa ja kokemuksensa tasavertaisesti. Mutta mistä tässä keskustelumenetelmässä on tarkalleen ottaen kyse ja miten se voi hyödyttää erityisesti työyhteisöjä? 

Mikä Erätauko-menetelmä on?

Menetelmä perustuu yksinkertaiseen ja tehokkaaseen ideaan: luodaan keskusteluja, joissa kaikki osallistujat saavat puhua ja tulla kuulluiksi. Keskustelussa on selkeät säännöt ja rakenteet, jotka mahdollistavat tasavertaisen osallistumisen. Mukana on yleensä koulutettu ohjaaja, joka varmistaa, että keskustelu noudattaa menetelmää. Näin keskitytään rakentavasti tärkeisiin asioihin ja osallistujien kokemuksiin, ilman että kukaan hallitsee liikaa keskustelua.

Lyhyesti sanottuna Erätauko on rakentava ja tasavertainen tapa keskustella, jossa tähdätään ymmärtämiseen, mutta ei yksimielisyyteen. Parhaimmillaan dialogissa syntyy ennalta-arvaamattomia oivalluksia ja uutta ajattelua, joka voi viedä yhteisöjä uuteen suuntaan. 

Miten Erätauko-menetelmä voi auttaa ihmisiä?

  1. Luottamuksen rakentaminen: Menetelmä auttaa luomaan luottamusta osallistujien välille, kun jokainen tietää, että heidän mielipiteensä on arvokas ja että heitä kuunnellaan.

  2. Osallistumisen mahdollistaminen: Erätauko kannustaa kaikkia osallistumaan keskusteluun riippumatta heidän taustastaan, asemastaan tai mielipiteistään. Tämä luo mahdollisuuden kuulla erilaisia näkökulmia ja oppia toisilta.

  3. Ymmärryksen vahvistaminen: Menetelmä korostaa kuuntelemisen ja ymmärtämisen merkitystä. Kun osallistujat kuulevat toistensa kokemuksia ja näkökulmia, se vahvistaa myötätuntoa ja lisää ymmärrystä eri osapuolten välillä.

  4. Konfliktien ratkaisu: Erätauko-menetelmän avulla on mahdollista käsitellä vaikeita tai kiistanalaisia aiheita turvallisessa ympäristössä. Tämä voi vähentää väärinymmärryksiä ja vähentää konflikteja sekä yhteisöissä että työpaikoilla. Menetelmällä ei kuitenkaan pyritään yksimielisyyteen, vaan kuten edellä sanottu, eri osapuolten ymmärtämiseen.


Menetelmän hyödyt työyhteisölle

Parempi yhteishenki ja tiimityö

Menetelmän avulla tiimit voivat käydä rakentavia keskusteluja esimerkiksi työprosessien kehittämisestä, uusista projekteista tai muutoksista organisaatiossa. Kun jokaisen mielipide huomioidaan tasavertaisesti, se voi parantaa työilmapiiriä ja vahvistaa tiimihenkeä.

Uusia ideoita ja luovaa ajattelua

Menetelmä tarjoaa rakenteen, jossa jokainen voi esittää ideoitaan ja ehdotuksiaan avoimesti. Tämä voi johtaa luovempaan ajatteluun ja uusien ratkaisujen löytämiseen, kun kaikki uskaltavat tuoda esiin omat näkemyksensä ilman pelkoa tuomitsemisesta.

Avoin palautekulttuuri

Työyhteisöissä palautteen antaminen ja vastaanottaminen voi olla haastavaa. Menetelmän avulla voidaan luoda tila, jossa palautetta voidaan käsitellä rakentavasti, ilman syyttelyä tai puolustautumista. Tämä edistää avointa palautekulttuuria ja jatkuvaa kehitystä. 

Konfliktien ennakoiminen

Työpaikoilla voi esiintyä väärinymmärryksiä tai konflikteja, jotka jäävät helposti kytemään ja vaikuttavat negatiivisesti työyhteisön ilmapiiriin. Menetelmä antaa mahdollisuuden käsitellä nämä tilanteet avoimesti ja rakentavasti, mikä voi auttaa välttämään syvemmät ristiriidat.


Miten aloittaa Erätauko-menetelmän käyttö työyhteisössä?

Erätauko-menetelmän käyttöönotto työyhteisössä voi alkaa pienimuotoisesti esimerkiksi työpajalla. Tärkeää on varmistaa, että kaikki osallistujat ymmärtävät menetelmän periaatteet ja sitoutuvat noudattamaan sen sääntöjä.

Aluksi voidaan järjestää koulutusta, jossa esitellään menetelmän perusteet ja harjoitellaan sen käyttöä. Ulkopuolinen koulutettu Erätauko-ohjaaja on suureksi hyödyksi menetelmän käyttöönotossa erityisesti alkuvaiheessa. 

Haluaisitko sinä kokeilla Erätaukoa sinun työyhteisössäsi? Meidän Riikka ja Hennamari ovat molemmat käyneet Erätauko-ohjaajan koulutuksen, ja tulevat mielellään vetämään sen teille. 

Kausitöihin tulevat kolmansien maiden kansalaiset 

Kolmansien maiden maista Suomeen töihin tuleminen vaatii eniten ”paperityötä” ja huomioita myös työnantajalta. 

Varmista vanhojen työntekijöiden paluu

  • Kannattaa jättää jälkeensä suurlähettiläitä, jotka kertovat toisille työpaikasta hyvää ja helpottavat uusien työntekijöiden saamista. Työvoimavoittoisessa kausityössä vaihtuvuutta on joka tapauksessa jonkin verran.
  • Suunnittele, varaudu ja valmistaudu erilaisiin tilanteisiin ja tee rekrytointia monipuolisesti. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet kausityövoimamme haavoittuvaisuuden. 
  • Olemme laatineet kauden loppuun muistion työnantajalle ja työntekijälle (ukrainaksi, venäjäksi, englanniksi) – jälkimmäisessä kysytään kiinnostusta palata seuraavalle kaudelle. 
  • Mahdollista työntekijöille kausityöluvan haku ilman välittäjää – auta ja/tai hyödynnä esimerkiksi kokoamiamme ja kääntämiämme ohjeita eri lupien hakuun ja vastaa työnhakijoiden yhteydenottoihin. 

Uusien työntekijöiden rekrytointi

  • Kun käytät rekrytointi- tai henkilöstöpalveluita, käytä vain asianmukaisia ja laillisesti toimivia tahoja. 
  • Maksun periminen työntekijältä työnvälityksestä tai työpaikasta on Suomessa kiellettyä. Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista auttaa tunnistamaan riskejä.
  • Miten varmistat, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat? Kuinka kauan yritys on ollut olemassa, keitä sen taustahenkilöt ovat? Onko yrityksen toiminnassa ollut ongelmia aiemmin? Miten he löytävät ja rekrytoivat työntekijät? 
  • Suomalaiset henkilöstöpalveluyritykset auttavat myös kolmansista maista rekrytoitaessa. 
  • Kausityöntekijä voi olla myös vuokratyöntekijä – käyttäjäyrityksen tiedot ilmoitetaan tässäkin tapauksessa työlupaa haettaessa Maahanmuuttovirastoon.

Työlupahakemukset (kausityötodistus, kausityöoleskelulupa) kannattaa tehdä sähköisesti  Enter Finland -järjestelmässä. Katso aina viimeisimmät ohjeet ja käytettävät lomakkeet Maahanmuuttoviraston (tai edustuston, jos viisumi) sivulta. Kattavat ohjeet kausityöntekijän työnantajalle Maahanmuuttoviraston sivuilla. Viisumien hausta (sekä oleskekelulupiin liittyvästä asioinnista lähtömaissa)  lisätietoa kunkin Suomen edustuston sivuilta. 

Työnantajana sinulla on velvollisuus säilyttää työntekijän tiedot neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen ja toimittaa tieto ulkomaisesta työntekijästä TE-toimistolle. Ilmoituksen voi tehdä myös työnantajan Enter Finlandissa.

Ukrainan sotaa pakenevien työllistämisen toimia on koottu omalle sivulleen  

Kotimaisen työvoiman rekrytointi

  • Työnantajan positiivinen näkyvyys vauhdittaa kotimaan rekrytointia. Kannattaa panostaa informatiiviseen työpaikkailmoitukseen eri kanavissa, mutta myös työnantajakuvan rakentamiseen ja tilan markkinointiin ympäri vuoden. Tästä on hyötyä rekrytoi työntekijöitä mistä maasta tai millä tavoilla tahansa. Voit hankkia myös maksullista mainontaa some-kanavissa, pienelläkin panoksella tavoittaa jo suuren määrän valikoituja silmäpareja. 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä opiskelijoille tai koululaisille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut) sekä kertoa työpaikoista esim. Facebookissa paikallisissa ryhmissä (”puskaradiot”), tilan omilla Facebook- ja nettisivuilla, Instagramissa. 

  • Voit hankkia mainostilaa myös esimerkiksi opiskelijoiden käyttämästä Frank-sovelluksesta jos tilalla on tarjolla majoitusta ja etsit laajemmin kuin vain paikallisia tekijöitä. Sovellus tavoittaa yli 100 000 opiskelijaa.
 
  • Oppilaitosyhteistyötä on hyvä pohtia myös pitkäjänteisesti tarjoamalla työssäoppimis- ja oppisopimusmahdollisuuksia nuorille. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös lyhyt- ja kesäoppisopimuksella. Huomioi myös esimerkiksi markkinointiosaamisen mahdollisuudet, opinnäytetöinä tai kesätyönä alaa opiskelevalle nuorelle. Nuori voi tuottaa sisältöä tilalta esimerkiksi osana myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä.
 
  • Suomessa on toimialoja, joiden työntekijät ovat lomautettuja kesäisin (esimerkiksi koulujen kiinteistöhuolto, keittiöhenkilökunta). Mieti yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimijoiden kuin muun muassa ISS kanssa.
 
  • Osa talvisesongin työntekijöistä siirtyy pohjoisesta muualle Suomeen kesäksi töihin. Yhteistyö Pohjois-Suomen työnantajien kanssa sekä luonnollisesti eri tuotantosuuntia edustavien tilojen välillä, paikkakunnalla ja/tai eri alueiden välillä.
 
  • Eläkeläiset ja osatyökykyiset muodostavat myös pitkälti käyttämättömän voimavaran maaseudun eri tehtäviin kuten esimerkiksi asiakaspalveluun.
 
  • Osatyökykyisten palkkaamisen tueksi voit saada työolosuhteiden järjestelytukea (linkki vie Työmarkkinatorille, siellä Monimuotoinen työyhteisö -otsikon alla lisätietoa >). 
 
  • Varmista avainpelaajien saatavuutta kasvattamalla kotimaisista työntekijöistä esimerkiksi työnjohtajia, kymppejä, kausityöhön.
 

 

EU- ja ETA-maiden kansalaiset 

  • EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa.
  • EU-kansalaisten, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa, jos oleskelu Suomessa kestää yli 3 kuukautta.
  • Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröidä oleskelunsa maistraatissa.

EURES (European Employment Services) on kattava eurooppalainen yhteistyöverkosto ja laadukas julkinen palvelu, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat helpommin koko Euroopan alueella. Palvelu auttaa rekrytoinnissa Euroopasta. EURES-palvelu on maksutonta, palveluneuvojat työskentelevät TE-palveluissa. 

EURES järjestää rekrytointitapahtumia verkossa sekä paikan päällä eri maissa, joihin osallistumista kannattaa harkita. Esimerkiksi European Job Day -verkkotapahtumissa tavoitat tuhansia työnhakijoita eri maista. Oman TE-toimistosi EURES-neuvoja kertoo mielellään lisää. 

 Voit palkata myös ulkomaisen harjoittelijan (EU-maat, oppilaitosyhteistyö).

Työpaikoista voi ilmoittaa myös eri maiden rekrytointisivustoilla ja some-ryhmissä, itse tai rekrytointipalveluiden avulla (missä maassa ja kanavissa sovitte työpaikkaa ilmoitettavan). Lisätietoja EURES-palvelusta sekä linkkejä esimerkiksi eri Facebook-ryhmiin sivulla (jolla olet juuri, klikkaa tämä laatikko kiinni). 

Suomessa olevat ulkomaalaiset 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä Suomessa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut). Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä ansiotyötä rajallisesti, kun oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta. Töitä voi tehdä 30 tuntia viikossa. Työnteko voi ylittyä joinakin viikkoina, kunhan se on vuoden lopussa keskimäärin 30 tuntia viikossa. Tähän tuli muutos 5/2022. Lue lisää
  • Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien rekrytoinnissa ota muun rekrymarkkinoinnin rinnalla yhteyttä esimerkiksi vastaanottokeskukseen tai StartUp Refugees-organisaatioon. Startup Refugeesin työnvälitys ja muut palvelut ovat työnantajalle maksuttomia. Järjestö tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ympäri Suomea.

  • Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme tai kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

  • Erilaiset oleskeluluvat ja työnteko-oikeus, lue lisää. Tarkista tarvittaessa aina työnteko-oikeus Migrin työnantajien asiakaspalvelusta
  • Tilapäistä suojelua hakeva saa työnteko-oikeuden rekisteröityään tilapäisen suojelun hakemuksensa. Tilapäistä suojelua saavan palkkaaminen, lisätietoa ja ohjeet (esim. palkanmaksuun) Migrin sivuilla

  • Olemme koonneet erilaiset toimet Ukrainan sotaa pakenevien rekrytointiin erilliselle sivulle.  Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut, tilapäistä suojelua saava, voi olla oikeutettu palkkatukeen. Ole yhteydessä TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluihin ennen työsuhteen alkua!