Yksi työntekijä, kaksi työpaikkaa – uhka vai mahdollisuus?

Yksi työntekijä, kaksi työpaikkaa – uhka vai mahdollisuus?

6.6.2024
Puutarhayrittäjän arki ei ole tasapaksua puurtamista vuoden ympäri. Vuodenajat määrittelevät sen, mihin tahtiin työtä on tehtävänä. Yksi toiminnan kannalta erittäin oleellinen asia on se, miten sesongin aikana on henkilöstöasiat järjestetty. Ei ihan helppo rasti, mutta joka vuosi tämä on tavalla tai toisella hoidettava.

Työllistäisitkö yhdessä naapurin kanssa? 

Henkilöstön riittävyyden varmistamiseen on monta tulokulmaa. Jokainen on varmasti kuullut sanonnan ”Yhteistyössä on voimaa”, mutta kuinka moni on miettinyt, miten tämän voisi liittää henkilöstön riittävyyden varmistamiseen?

Peruslähtökohtahan meillä pääsääntöisesti on, että jokainen palkkaa omat työntekijänsä, eikä tätä sen kummemmin kyseenalaisteta. Joissain tilanteissa kannattaisi ainakin pohtia, voisiko naapuriyrittäjän kanssa alkaa tekemään yhteistyötä henkilöstön työllistäminen kanssa.


Millaisia hyötyjä tästä voidaan saada?

  • Joustavuus
    Työnantajat voivat jakaa työntekijän aikaa ja osaamista tarpeidensa mukaan, mikä voi tuoda kustannustehokkuutta ja lisätä toiminnan joustavuutta.

  • Taloudelliset säästöt
    Toimintatavan mukaan, työnantajat voivat jakaa työntekijän palkkaan ja muihin työsuhdekuluihin liittyviä kuluja, mikä voi alentaa yksittäisen työnantajan kustannuksia.
  • Työntekijälle laajempi osaamispohja
    Työntekijä voi saada laajempaa kokemusta ja osaamista työskennellessään kahdessa eri yrityksessä. Tämä voi hyödyttää molempia työnantajia sekä parantaa työntekijän työtyytyväisyyttä.

  • Riskien jakaminen
    Kahden työnantajan palkatessa työntekijän riskit, kuten työntekijän sairastuminen tai äkillinen työvoiman tarpeen muutos, jakautuvat, mikä voi vähentää yksittäisen työnantajan riskejä.

 

On monia tapoja, miten lähteä rakentamaan yhteistyötä. Yksi tapa on, että toinen työnantaja voi olla virallinen työnantaja, joka vastaa kaikista työnantajuuteen liittyvistä lakisääteisistä velvoitteita ja yhteistyökumppani ostaa työntekijän työpanosta sovittuun tuntihintaan. Tämä on käytännössä henkilöstövuokrausta, eli toteutetaan alihankintana työtehtäviä toiselle.

Toinen vaihtoehto on, että työntekijä tekee oman työsopimuksen kummankin työnantajan kanssa. Erityisesti ulkomailta tulevat kausityöntekijät haluavat usein tehdä lyhyen oleskelunsa aikana mahdollisimman paljon töitä ja näin maksimoida ansionsa. Jos naapurin kanssa tarve käsipareille menee loogisesti limittäin ja yhteistyöllä saadaan varmistettua työntekijälle haluttu määrä työtä, saattaa tässä olla mahdollinen ratkaisu toiminnan tehostamiseen.

Työlupa-asiat

Jos työntekijälle on tarve hakea työlupaa, voi sitä jo hakuvaiheessa hakea useammalle työnantajalle. Muutoksen voi tehdä myös kesken kauden, mutta se tietää byrokratiaa ja ylimääräisiä maksuja. Etukäteissuunnittelu on siis valttia tässäkin asiassa.

Koska elämässä juuri mikään ei ole yksinkertaista, on pysähdyttävä huolella miettimään yksityiskohdat, jottei lopputulos ole armoton kaaos ja ettei pahimmillaan hyvin alkanut yhteistyö pääty totaaliseen välirikkoon.


Selkeä suunnitelma käytännön toteutukseen

Lainsäädäntöä pitää noudattaa, miten tahansa sitten toimintaa toteuttaakaan. Työsopimuksen ehtojen pitää olla kunnossa. Pitää olla selvillä, miten palkanmaksu toteutetaan ja miten työntekijän vakuutukset ja työterveyshuolto on järjestetty.

Työaika

Käytännön toiminnoista yksi tärkeimmistä kohdista on se, miten työaika käytännössä jakautuu eri työnantajille työskennellessä. Miten tahansa työajan jakautuminen sovitaan toteutettavaksi, kaikilla osapuolilla pitää olla tiedossa, mitä tämä tarkoittaa. Vaihtoehtoja on tässäkin monia riippuen siitä, miten yhteistyötä on lähdetty toteuttamaan. Jaetaanko työpanos tasaisesti viikko-viikkosysteemillä, onko jo ennen kautta tiedossa kummankin ruuhkahuiput vai istutaanko esimerkiksi säännöllisesti alas ja sovitetaan työvuorolista tarpeiden mukaisesti.


Yrittäjien välinen yhteistyö ja kommunikaatio

Varmin tapa saada aikaiseksi sekasorto, on laiminlyödä tiedonkulku. Työnantajien välinen yhteistyö ja avoin kommunikaatio ovat avainasemassa tämän kaltaisessa järjestelyssä. On erittäin tärkeää sopia yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista työntekijän ohjaamiseksi ja tukemiseksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että yhteistyö kahden työnantajan välillä voi olla merkittävä voimavara puutarhayrittäjille ja muille pienyrittäjille. Tässä blogissa on nostettu esiin muutamia niistä eduista, joita yhteistyöstä voi saada. Kuitenkin on tärkeää muistaa, että yhteistyön onnistuminen vaatii huolellista suunnittelua, selkeitä sopimuksia ja avointa kommunikaatiota. Yhdessä tehden ja toisia tukien voidaan saavuttaa positiivisia tuloksia, jotka hyödyttävät kaikkia osapuolia. Joten muista: suunnitelmallisuus, lainsäädännön noudattaminen ja hyvä kommunikaatio ovat keskeisessä asemassa onnistuneeseen yhteistyöhön.

Kuva Riikasta

Riikka Koskinen
Töitä Suomesta, toimitusjohtaja

Katso tästä, miten me voimme auttaa sinua rekrytoinnissa. 

Kirjoitus on julkaistu alun perin ProAgrian blogissa 28.5.2024.

Kausitöihin tulevat kolmansien maiden kansalaiset 

Kolmansien maiden maista Suomeen töihin tuleminen vaatii eniten ”paperityötä” ja huomioita myös työnantajalta. 

Varmista vanhojen työntekijöiden paluu

  • Kannattaa jättää jälkeensä suurlähettiläitä, jotka kertovat toisille työpaikasta hyvää ja helpottavat uusien työntekijöiden saamista. Työvoimavoittoisessa kausityössä vaihtuvuutta on joka tapauksessa jonkin verran.
  • Suunnittele, varaudu ja valmistaudu erilaisiin tilanteisiin ja tee rekrytointia monipuolisesti. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet kausityövoimamme haavoittuvaisuuden. 
  • Olemme laatineet kauden loppuun muistion työnantajalle ja työntekijälle (ukrainaksi, venäjäksi, englanniksi) – jälkimmäisessä kysytään kiinnostusta palata seuraavalle kaudelle. 
  • Mahdollista työntekijöille kausityöluvan haku ilman välittäjää – auta ja/tai hyödynnä esimerkiksi kokoamiamme ja kääntämiämme ohjeita eri lupien hakuun ja vastaa työnhakijoiden yhteydenottoihin. 

Uusien työntekijöiden rekrytointi

  • Kun käytät rekrytointi- tai henkilöstöpalveluita, käytä vain asianmukaisia ja laillisesti toimivia tahoja. 
  • Maksun periminen työntekijältä työnvälityksestä tai työpaikasta on Suomessa kiellettyä. Turvallisen rekrytoinnin tarkistuslista auttaa tunnistamaan riskejä.
  • Miten varmistat, että työntekijöiden oikeudet toteutuvat? Kuinka kauan yritys on ollut olemassa, keitä sen taustahenkilöt ovat? Onko yrityksen toiminnassa ollut ongelmia aiemmin? Miten he löytävät ja rekrytoivat työntekijät? 
  • Suomalaiset henkilöstöpalveluyritykset auttavat myös kolmansista maista rekrytoitaessa. 
  • Kausityöntekijä voi olla myös vuokratyöntekijä – käyttäjäyrityksen tiedot ilmoitetaan tässäkin tapauksessa työlupaa haettaessa Maahanmuuttovirastoon.

Työlupahakemukset (kausityötodistus, kausityöoleskelulupa) kannattaa tehdä sähköisesti  Enter Finland -järjestelmässä. Katso aina viimeisimmät ohjeet ja käytettävät lomakkeet Maahanmuuttoviraston (tai edustuston, jos viisumi) sivulta. Kattavat ohjeet kausityöntekijän työnantajalle Maahanmuuttoviraston sivuilla. Viisumien hausta (sekä oleskekelulupiin liittyvästä asioinnista lähtömaissa)  lisätietoa kunkin Suomen edustuston sivuilta. 

Työnantajana sinulla on velvollisuus säilyttää työntekijän tiedot neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen ja toimittaa tieto ulkomaisesta työntekijästä TE-toimistolle. Ilmoituksen voi tehdä myös työnantajan Enter Finlandissa.

Ukrainan sotaa pakenevien työllistämisen toimia on koottu omalle sivulleen  

Kotimaisen työvoiman rekrytointi

  • Työnantajan positiivinen näkyvyys vauhdittaa kotimaan rekrytointia. Kannattaa panostaa informatiiviseen työpaikkailmoitukseen eri kanavissa, mutta myös työnantajakuvan rakentamiseen ja tilan markkinointiin ympäri vuoden. Tästä on hyötyä rekrytoi työntekijöitä mistä maasta tai millä tavoilla tahansa. Voit hankkia myös maksullista mainontaa some-kanavissa, pienelläkin panoksella tavoittaa jo suuren määrän valikoituja silmäpareja. 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä opiskelijoille tai koululaisille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut) sekä kertoa työpaikoista esim. Facebookissa paikallisissa ryhmissä (”puskaradiot”), tilan omilla Facebook- ja nettisivuilla, Instagramissa. 

  • Voit hankkia mainostilaa myös esimerkiksi opiskelijoiden käyttämästä Frank-sovelluksesta jos tilalla on tarjolla majoitusta ja etsit laajemmin kuin vain paikallisia tekijöitä. Sovellus tavoittaa yli 100 000 opiskelijaa.
 
  • Oppilaitosyhteistyötä on hyvä pohtia myös pitkäjänteisesti tarjoamalla työssäoppimis- ja oppisopimusmahdollisuuksia nuorille. Opiskelijat voivat suorittaa opintoja myös lyhyt- ja kesäoppisopimuksella. Huomioi myös esimerkiksi markkinointiosaamisen mahdollisuudet, opinnäytetöinä tai kesätyönä alaa opiskelevalle nuorelle. Nuori voi tuottaa sisältöä tilalta esimerkiksi osana myynti- ja asiakaspalvelutehtäviä.
 
  • Suomessa on toimialoja, joiden työntekijät ovat lomautettuja kesäisin (esimerkiksi koulujen kiinteistöhuolto, keittiöhenkilökunta). Mieti yhteistyömahdollisuuksia sellaisten toimijoiden kuin muun muassa ISS kanssa.
 
  • Osa talvisesongin työntekijöistä siirtyy pohjoisesta muualle Suomeen kesäksi töihin. Yhteistyö Pohjois-Suomen työnantajien kanssa sekä luonnollisesti eri tuotantosuuntia edustavien tilojen välillä, paikkakunnalla ja/tai eri alueiden välillä.
 
  • Eläkeläiset ja osatyökykyiset muodostavat myös pitkälti käyttämättömän voimavaran maaseudun eri tehtäviin kuten esimerkiksi asiakaspalveluun.
 
  • Osatyökykyisten palkkaamisen tueksi voit saada työolosuhteiden järjestelytukea (linkki vie Työmarkkinatorille, siellä Monimuotoinen työyhteisö -otsikon alla lisätietoa >). 
 
  • Varmista avainpelaajien saatavuutta kasvattamalla kotimaisista työntekijöistä esimerkiksi työnjohtajia, kymppejä, kausityöhön.
 

 

EU- ja ETA-maiden kansalaiset 

  • EU- ja ETA-maiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa.
  • EU-kansalaisten, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisten on rekisteröitävä oleskeluoikeutensa Maahanmuuttovirastossa, jos oleskelu Suomessa kestää yli 3 kuukautta.
  • Pohjoismaiden kansalaisten tulee rekisteröidä oleskelunsa maistraatissa.

EURES (European Employment Services) on kattava eurooppalainen yhteistyöverkosto ja laadukas julkinen palvelu, jonka avulla työnantajat ja työntekijät kohtaavat helpommin koko Euroopan alueella. Palvelu auttaa rekrytoinnissa Euroopasta. EURES-palvelu on maksutonta, palveluneuvojat työskentelevät TE-palveluissa. 

EURES järjestää rekrytointitapahtumia verkossa sekä paikan päällä eri maissa, joihin osallistumista kannattaa harkita. Esimerkiksi European Job Day -verkkotapahtumissa tavoitat tuhansia työnhakijoita eri maista. Oman TE-toimistosi EURES-neuvoja kertoo mielellään lisää. 

 Voit palkata myös ulkomaisen harjoittelijan (EU-maat, oppilaitosyhteistyö).

Työpaikoista voi ilmoittaa myös eri maiden rekrytointisivustoilla ja some-ryhmissä, itse tai rekrytointipalveluiden avulla (missä maassa ja kanavissa sovitte työpaikkaa ilmoitettavan). Lisätietoja EURES-palvelusta sekä linkkejä esimerkiksi eri Facebook-ryhmiin sivulla (jolla olet juuri, klikkaa tämä laatikko kiinni). 

Suomessa olevat ulkomaalaiset 

  • Mikäli tarjoat kesätöitä Suomessa opiskeleville kansainvälisille opiskelijoille, on hyvä ottaa yhteyttä suoraan paikallisiin oppilaitoksiin (opintojenohjaajat, työelämä- tai urapalvelut). Opiskelijan oleskeluluvalla saa tehdä ansiotyötä rajallisesti, kun oppilaitoksessa ei järjestetä varsinaista opetusta. Töitä voi tehdä 30 tuntia viikossa. Työnteko voi ylittyä joinakin viikkoina, kunhan se on vuoden lopussa keskimäärin 30 tuntia viikossa. Tähän tuli muutos 5/2022. Lue lisää
  • Pakolaisten, turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajien rekrytoinnissa ota muun rekrymarkkinoinnin rinnalla yhteyttä esimerkiksi vastaanottokeskukseen tai StartUp Refugees-organisaatioon. Startup Refugeesin työnvälitys ja muut palvelut ovat työnantajalle maksuttomia. Järjestö tukee pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja muita maahanmuuttajia työllistymisessä ja yrittäjyydessä ympäri Suomea.

  • Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolme tai kuusi kuukautta sen jälkeen, kun hän on hakenut turvapaikkaa Suomesta.

  • Erilaiset oleskeluluvat ja työnteko-oikeus, lue lisää. Tarkista tarvittaessa aina työnteko-oikeus Migrin työnantajien asiakaspalvelusta
  • Tilapäistä suojelua hakeva saa työnteko-oikeuden rekisteröityään tilapäisen suojelun hakemuksensa. Tilapäistä suojelua saavan palkkaaminen, lisätietoa ja ohjeet (esim. palkanmaksuun) Migrin sivuilla

  • Olemme koonneet erilaiset toimet Ukrainan sotaa pakenevien rekrytointiin erilliselle sivulle.  Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunut, tilapäistä suojelua saava, voi olla oikeutettu palkkatukeen. Ole yhteydessä TE-toimiston työnantaja- ja yrityspalveluihin ennen työsuhteen alkua!