Oletko ajatellut sitä, miten Suomi poikkeaa muista Euroopan maista, kun puheissa on työvoimapula ja työllisyyden haasteet? Vastaus kysymykseen on helppo: eipä juuri mitenkään!
Töitä Suomesta Oy on Suomen EURES-verkoston yksityinen jäsen. EURES on yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on edistää työntekijöiden vapaata liikkumista EU:n 27 jäsenvaltiossa sekä Sveitsissä, Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa.
Osallistuin ELA:n järjestämään koulutukseen Slovakiassa yhdessä 29 muun ihmisen kanssa, 11 eri Euroopan maasta. Jos aikaisemmin oli ajatuksia, että Suomessa työvoimapula olisi millään tasolla ainutlaatuinen, nämä ajatukset karisivat nopeasti. Keskusteluissa kävi nopeasti ilmi, että kaikki me kamppailemme täsmälleen samojen haasteiden kanssa.
IKÄÄNTYMINEN
Väestö ikääntyy hurjaa vauhtia lähes kaikissa EU-maissa. Tilastokeskus kertoo meille, että Suomi on Alankomaiden kanssa EU:n nopeimmin vanheneva kansa. Toki vanhempaa porukkaa löytyy Italiasta ja Kreikasta, mutta meillä ikääntymisen vaikutukset tulevat näkymään lähivuosina entistä suurempina.
Samaan aikaan yhä useampi on virallisen eläkeiän kynnyksellä vielä täydessä vedossa. Itseäni onkin jo pidemmän aikaa kiinnostanut vanhuuseläkkeellä olevien työllistäminen. Tuntuu siltä, että niin työnantajat kuin eläkeläiset itsekään eivät ole täysin tietoisia tästä mahdollisuudesta ja miten sitä voisi toteuttaa. Aika ei tunnu olevan vielä täysin kypsä ja ennakkoluulot ovat tiukassa, mutta uskon vahvasti, että tämä on tulevaisuutta
KIELITAITOVAATIMUKSET
Mitä kieltä teillä käytetään töissä? Suurin osa meistä puhuu mieluiten äidinkieltään. Olemme kuitenkin jo kohdanneet tilanteita, joissa vaakakupissa tasapainoilevat, puhummeko suomea vai myymmekö ei oota. Kuten vastikään mediassa nostettiin esiin Helsingin ravintoloiden tarjoilijoiden suomen kielen taidottomuus. Kumpi on parempi? Ettei ole selkeää yhteistä kieltä vai ettei ole tarjoilijaa ollenkaan?
Meillä työskenteli vuoden ukrainalainen työntekijä, jonka myötä työkielemme vaihtui englanniksi. Myönnän, että ei ollut aluksi helppoa. Nyt voin kuitenkin sanoa, että tämä päätös oli yksi parhaimpia jo oman oppimisen kannalta. Sain nimittäin valtavasti varmuutta englannin puhumiseen. Olin Saksassa tänä syksynä pitämässä puheen englanniksi 200 saksalaiselle ja ennen Evan työskentelyä meillä, olisi tämä tilaisuus aiheuttanut paniikkia lähentelevän jännityksen. Nyt se oli puhetilaisuus siinä missä mikä tahansa muukin. Työyhteisön työskentelykieltä kannattaakin tulevaisuudessa pohtia.
BYROKRATIAN RASKAUS JA HITAUS
Tämä tuskin tulee yllätyksenä kenellekään, että byrokratian rattaat pyörivät tuskastuttavan hitaasti, eikä yksikään Euroopan maa ole onnistunut ratkaisemaan tätä pulmaa. Tilanne on kurja, sillä työnantajien kanssa keskustellessa tämä tuntuu olevan yksi selkeimmistä esteistä, kun lähdetään miettimään uusia toimintatapoja.
ASUMINEN
Jos työntekijän onnistuu löytämään oman maan rajojen ulkopuolelta ja kaikki on muuten kunnossa, niin usein ongelmaksi muodostuu asuminen. Erityisesti maaseudulla on huutava pula sopivista asunnoista. Asumisen lisäksi murhetta saattaa aiheuttaa liikkuminen työpaikan ja asunnon välillä. Kaupungissa joukkoliikenne kuljettaa, mutta toisin on maaseudulla. Suomessa lisäjännitystä aiheuttaa vielä talvemme mukanaan tuomat liukkaat ajokelit, joihin etelämmässä asuvat eivät ole tottuneet.
VALTAVA TARVE TYÖVOIMALLE RAJOJEN ULKOPUOLELTA
Kilpailemme useiden maiden kanssa Euroopassa samasta työvoimasta. Miksi työntekijät haluaisivat hakeutua Suomeen töihin, kun vaihtoehtona ovat lähes kaikki muut Euroopan maat? Suomi ei ole kansainvälisesti erityisen tunnettu ja tässä hetkessä lisähaastetta tuo yhteinen raja Venäjän kanssa. Suomi tunnetaan turvallisena maana, mutta nyt tähän totuttuun ajatukseen on tullut uusi näkökulma.
TYÖNANTAJIEN VASTAHAKOISUUS MUUTTAA OMIA TOIMINTATAPOJA
Muutos ei ole helppo, toimii työnantaja sitten Suomessa, Ranskassa tai Itävallassa. Se kuitenkin etenee niin hurjalla vauhdilla, etteivät kaikki meinaa kyydissä pysyä. Ongelma tuntuu olevan se, ettei olla valmiita tekemään muutoksen edellyttäviä toimenpiteitä, jotta oma toiminta pysyisi elinvoimaisena. Jos jatkaa samaa rataa kuin aina aikaisemminkin, niin suurella varmuudella voi sanoa, että jossain vaiheessa tipahtaa kelkasta.
Puhun usein siitä, että tilanne näyttää vakavalta kokonaisuuden kannalta, mutta yksittäisellä työnantajalla ei kuitenkaan ole syytä huoleen. Moni hoitaa asiansa niin kehnosti, että jos vain huolehtii omasta tontistaan kunnolla, voi huoletta luottaa siihen, että asiat kyllä saadaan järjestymään.
Apua on tarjolla monessa eri muodossa. Tutustu meidän palveluihimme nettisivuillamme!
Terveisin,
Töitä Suomesta Oy:n Riikka